materiaali ja menetelmät

yritykset

tutkimus tehtiin kahdessa dolomiittikaivoksessa, joissa oli kiinni olevat tuotantolaitokset, jäljempänä ’yritys A’ ja ’yritys B’, Bergslagenin alueella Keski-Ruotsissa (kuva 1). Niiden yhteenlasketun tuotannon arvioitiin muodostavan noin 50 prosenttia vuotuisesta kotimaisesta dolomiittituotannosta (noin 700 000 tonnia). Näiden kahden kohteen mineralogiset, geologiset ja kemialliset ominaisuudet olivat samanlaiset (taulukot 1 ja 2). Yritykset lisätä tutkimuksen tilastollista voimaa epäonnistuivat, kun kaksi muuta ja merkityksellistä karbonaattikiveä tuottavaa yritystä Bergslagenin alueella kieltäytyi osallistumasta tutkimukseen.

iv xmlns:xhtml=”http://www.w3.org/1999/xhtml Kuva 1

Ruotsin kartta, jossa on yksityiskohtaiset tiedot Bergslagenin alueen karbonaattikivikerrostumista (mustana).

Katso tämä taulukko:

  • View inline
  • View popup

Taulukko 1

mineraloginen koostumus (painoprosentteina) karbonaattikivinäytteistä komppania A: lta ja komppania B: ltä

Katso tämä taulukko:

  • View inline
  • View popup

taulukko 2

karbonaattikiven (dolomiitti) kemiallinen koostumus (painoprosentteina) näytteet yhtiöiltä A ja b

ennen paikallisten maanviljelijöiden pienimuotoista louhintaa, Dolomiittien teollinen louhinta yhtiössä a alkoi vuonna 1918. Nykyiset tuotantolaitokset, mukaan lukien maanalainen kaivos, olivat peräisin 1960-luvulta, ja niissä oli osastoja kiven lajitteluun, murskaamiseen, jauhamiseen, sekoittamiseen ja pakkaamiseen. Paikallisten tuotteiden laatua oli vuosien varrella pyritty parantamaan erilaisilla lisäaineilla, joista asbesti oli erityisen kiinnostava tässä tutkimuksessa. Aihetodisteiden mukaan noin 40 tonnia asbestia (mahdollisesti antofylliittiä) lisättiin palonestoaineena tiettyihin laatuihin 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa. Asbestin käytön ajateltiin loppuneen, kun kansalliset rajoitukset otettiin käyttöön viimeistään vuonna 1976, mutta asiasta ei ollut tarkempia tietoja yhtiön asiakirjoissa.

yhtiö B: n avolouhoksessa kalkkikiven louhinta, jota seurasi maanalainen louhinta, alkoi 1900-luvun alussa, mutta tämä tuotanto lähes loppui vuonna 1970. Avolouhos dolomiitin louhinta aloitettiin 1920-luvulla, ja siitä tuli sittemmin päämineraali. Karbonaattikivet lajiteltiin paikallisesti, jalostettiin murskaamalla ja jauhamalla ja joskus sekoitettiin muihin aineksiin erilaisia teollisuustuotteita ja kulutustavaroita varten. Yrityksen B asbestin käyttöhistorian ajateltiin olevan pitkälti yhdenmukainen yrityksen A kanssa, mutta määrällistä tai laadullista tietoa ei ollut saatavilla.

koehenkilöt ja HENGITYSTERVEYSKYSELY

vuoden 1996 lopulla kaikki yritysten A ja B työntekijät ja työnjohtajat kutsuttiin osallistumaan hengitysterveyskyselyyn, johon sisältyi kyselylomake, spirometria ja rintakehän röntgenkuvaus. Kaikkiaan 137 koehenkilön työvoimasta 130 suostui osallistumaan. Tutkimukseen osallistuneet olivat 20-63-vuotiaita (mediaani 43 vuotta) ja 12% oli naisia (tutkimuspopulaation demografisten ominaisuuksien osalta (taulukko 3)).

Katso tämä taulukko:

  • view inline
  • View popup
Taulukko 3

joitakin tutkimusryhmän demografisia ja altistavia ominaisuuksia

kyselylomake kattoi muun muassa yleistä terveydentilaa ja lääkitystä, tupakkatottumuksia ja ympäristön altistumista savulle, työhistoriaa, johon sisältyi Subjektiivinen pölyarviointi sekä hengityssuojaimen käyttö ja aiempi asbestialtistus. Hengitystieoireiden esiintyvyyttä arvioitiin 14 kohdan kyselylomakkeella, joka oli tarkoitettu käytettäväksi väestöissä, jotka olivat altistuneet pölylle. Tämä kyselylomake sisältää kahdeksan British Medical Research Councilin (MRC) kysymystä (questionaire19) (kolme aihetta, jotka koskevat yskää, kolme limaa ja kaksi hengenahdistusta) ja kuusi lisäkysymystä, jotka liittyvät yksinkertaiseen keuhkoputkentulehdukseen, johon liittyy tai ei liity limaa, tai obstruktiivisiin oireisiin. 14 kohdan kyselylomake ja MRC-kyselylomake oli aiemmin validoitu keuhkojen asiantuntijoiden luokittelemilla hengitystoimintatesteillä ja hengitysteiden häiriöillä tutkimuksessa, johon osallistui 295 asbestisementtityöntekijää.2021 tämä validointi ehdotti optimaalista cut off-arvoa herkkyydelle ja spesifisyydelle kaikilla kolmella tai useammalla oireella—toisin sanoen kyselylomakkeen positiivisten vasteiden summaa ilman painotuksia. Hengitysteitä ärsyttäville aineille altistuneista ryhmistä ei ollut vertailutietoja, mutta vertailussa käytettiin kahden hitsaajaryhmän (julkaisematon) ja siantuottajien22 tietoja.

keuhkojen toimintaa tutkittiin American Thoracic Society23: n asettamien standardien mukaisesti käyttäen kuivaa kiilaspirometriä (Vitalograph, Buckingham, UK). Havaittuja parhaita arvoja vitaalikapasiteetille (VC) ja pakotetulle poistumistilavuudelle 1 sekunnissa (FEV1), jotka on mukautettu vesihöyryllä kyllästettyyn kehon lämpötilaan ja paineeseen, verrattiin Hedenströmet al24: stä naisille ja Hedenström et al: stä miehille saatuihin ennustettuihin arvoihin.25viitetietoja oikaistiin sukupuolen, iän, kehon pituuden ja tupakoinnin (tupakointivuodet) mukaan. Pituuden ja painon standardoidut mittaukset tehtiin ja painoindeksi (BMI) laskettiin.

ensisijaisia alueita palvelevissa sairaaloissa otettiin tavanomaiset rintakehän röntgenkuvat, mutta noin vuoden kuluessa tehtyjä tutkimuksia ei toistettu. Antero-posteriorisia elokuvia luki itsenäisesti kaksi kokenutta tarkkailijaa, yksi vanhempi radiologi ja yksi keuhkolääkäri, ja vertailukohtana käytettiin Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuoden 1980 ohjeita.26

altistumisen arviointi

lääkärintarkastuksia täydennettiin pölymittauksilla sekä aikaisempien altistumistietojen tarkastelulla.

PÖLYMITTAUKSET

tuotantomenetelmät olivat pysyneet melko vakaina vuosikymmeniä kummassakin yrityksessä, mutta järjestelmällisiä tutkimuksia pölylle altistumisesta ei ollut tehty. 1960-luvun lopulta alkaen eri osastoilta oli kerätty satunnaisia pölynäytteitä joko alue-tai altistusmittauksina. Jotkin mittaukset koskivat vain kokonaispölyä, kun taas toiset keskittyivät hengitettävään piidioksidiin, hengitettävään pölyyn tai mihin tahansa niiden yhdistelmään. Pölynäytteenottomenetelmät olivat onneksi havaintojaksolla samankaltaiset, ja vuodesta 1975 lähtien suurin osa näytteistä oli analysoitu samassa laboratoriossa. Näitä olosuhteita pidettiin riittävinä vertailujen tekemiseksi ajan mittaan. Käytettävissä olevat protokollat tarkastettiin kokonaislaadun osalta, ne hylättiin tarvittaessa ja altistusmittaukset (henkilökohtainen pölynäytteenotto) tiivistettiin.

Asbestialtistusta oli aiempina vuosikymmeninä yritetty mitata satunnaisesti, mutta historialliset kuituanalyysimenetelmät eivät erottaneet asbestia muista kuiduista. Näin ollen näiden tietojen pätevyyttä pidettiin vähäisenä arvioitaessa aikaisempaa altistumista tremoliittiasbestille, ja ne hävitettiin.

osana meneillään olevaa tutkimusta molemmilta yrityksiltä otettiin ilmanäytteitä, joista analysoitiin kokonaispöly ja tremoliittiasbesti. Otantastrategian tavoitteena oli täydentää historiallisia mittauksia ja kerätä tietoa aiemmin tutkimatta jääneistä työtehtävistä. Pölynäytteenottomenetelmä vastasi Yhdysvaltain vastaavaa standardia27 ja sitä oli käytetty 1960-luvulta lähtien. Henkilökohtaiset ilmanäytteet kerättiin kalibroiduilla pumpuilla, joiden ilmavirta oli 2 l / min, ja avoimiin kasetteihin asennetuilla ilmastoiduilla 25 mm: n selluloosa-asetaattisuodattimilla (huokoskoko 0,8 µm). Pölypitoisuus määritettiin gravimetrisesti.

altistumista tremoliittiasbestille arvioitiin kiinteällä näytteenottolaitteella, jossa oli puhtaat selluloosanitraattikalvosuodattimet (halkaisija 25 mm, huokoskoko 0,8 µm). Mittauksia kerättiin 30, 60 tai 90 minuutin ajalta, jotta kuituanalyyseihin saatiin sopiva määrä pölyä.

kullekin tutkimuksen koehenkilölle laskettiin arviot sekä nykyisestä että keskimääräisestä altistumisesta dolomiittipölylle (joka kattaa heidän koko dolomiittityöskentelyn keston). Tämänhetkinen altistus perustui on going-tutkimuksessa tehtyjen pölymittausten tuloksiin ja koehenkilöillä, joilla ei ollut henkilökohtaista pölynäytettä, altistus johdettiin vastaavista työtehtävistä. Keskimääräinen kokonaisaltistus pölylle arvioitiin työaltistuksen matriisin perusteella, joka kattoi kutakin työtehtävää varten kerättyjen henkilökohtaisten pölymittausten geometriset keskiarvot. Dolomiittiteollisuuden eri ammatteja harjoittavien henkilöiden pölyaltistuksen painotettu geometrinen keskiarvo laskettiin ottaen huomioon kokonaisaltistus pölylle kussakin näistä ammateista. Koehenkilöille, joiden ammatista ei ollut saatavilla altistumistietoja, annettiin altistus pölypitoisuuksille yhden meistä toimesta (NPB) samankaltaisista ammateista tai työtehtävistä saatujen arvioiden perusteella.

KUITUANALYYSI

tässä tutkimuksessa käytetty kuitulaskentamenetelmä perustui Ruotsissa käytössä olevaan standardimenetelmään 28,joka on samanlainen kuin muut kansainväliset kuitulaskentamenetelmät.29-31 hengitettäväksi kuiduksi määriteltiin yli 5 µm:n pituinen kuitu, jonka läpimitta on alle 3 µm ja kuvasuhde 5: 1 tai enemmän. Kansainvälisesti käytetään kuitenkin usein kuvasuhdetta 3:1 tai enemmän, ja myös kuidut laskettiin mukaan tämän määritelmän perusteella.

ennen kuidun laskemista suodattimien dolomiittihiukkasten suuri pitoisuus poistui hapon huuhtoutuessa 50 ml: lla 1.5 M HCl. Tämän jälkeen suodattimet pestiin 50-100 ml: lla tislattua vettä. Happoliuos sekä vesi huuhdeltiin hitaasti suodattimien läpi, kun ne asetettiin erityiseen suodatinpidikkeeseen. Muiden ei-asbestikuitujen ja tremoliitin pilkkoutumiskappaleiden erottamiseksi tremoliittiasbestista kuidunlaskennassa käytettiin seuraavia tremoliittiasbestin optisia ominaisuuksia: laskettavan tremoliittiasbestikuidun taitekerroin on noin 1.62, birefringence, positiivinen merkki venymästä ja yhdensuuntaisesta tai lähes rinnakkaisesta sukupuutosta (<5o) mikroskoopilla tarkasteltuna.32

kanelialdehydi korvattiin standardikiinnitysmenetelmässä asetonitriasetiinilla. Sen taitekerroin on 1,62 ja se tekee selluloosanitraattisuodattimesta läpinäkyvän ja saavuttaa sinisen värin punaisesta keltaiseen haloon tremoliittiseksi asbestiksi ja muiksi esineiksi, joilla on sama taitekerroin. Suodattimet arvioitiin 2 päivän kuluessa valmistuksesta.

birefringenssi ja muut optiset ominaisuudet—esimerkiksi merkki näiden sinisten kuitujen venymisestä ja sukupuuttokulmasta—tarkastettiin mikroskoopin polarisoivalla laitteella. Tremoliittiasbestiksi luokiteltiin myös kuituja, joissa oli lähes samansuuntainen sukupuutto, mutta jotka olivat liian ohuita näyttääkseen värillisiltä.

Leitz Ortolux II POL-BK-polarisoivaa mikroskooppia, jossa oli faasikontrastilaitteet ja 40×: n suuruinen objektin suurennus, käytettiin aiemmin kuvatulla tavalla Macintosh-tietokoneen verkossa.3334 järjestelmässä on Walton-Beckett-okulaariraita kuitujen laskemista varten sekä mikroskoopissa että tietokoneen näytöllä, ja mikroskoopissa on pyörivä vaihe, jonka avulla voidaan arvioida sekä kuitujen venymän merkki että sukupuuttokulma.

tilastolliset menetelmät

hengitystieoireiden esiintyvyys analysoitiin käyttämällä kolmen tai useamman oireen cut off-arvoa useilla logistisilla regressiomalleilla. Analyysi tehtiin käyttäen pääasiallisena selittävänä muuttujana joko keskimääräistä kokonaisaltistusta pölylle tai nykyistä altistumista pölylle. Molemmat altistusmuuttujat luokiteltiin kolmeen luokkaan, joiden raja-arvot olivat 5, 0 mg/m3 ja 10, 0 mg / m3. Ikä ja tupakointitottumukset otettiin mukaan lisämuuttujina, koska niitä pidettiin mahdollisina hämmentäjinä. Käytimme tupakoinnille kolmea kategoriaa, tupakoimattomia viiteryhmänä ja entisiä tupakoitsijoita ja tupakoitsijoita kahtena indeksiryhmänä. Logistisessa regressiossa vaikutusmuuttuja ilmaistiin kerroinsuhteena 95%: n luottamusvälillä (95%: n luottamusväli).

keuhkojen toimintaa analysoitiin ensin tilastollisilla malleilla, joissa laskettiin keskiarvot (95% CIs) Havaittujen spirometristen arvojen poikkeamiselle ennustetuista arvoista kaikille alaryhmille ottaen huomioon pölyaltistuksen muuttujat sekä taustatiedot, kuten sukupuoli, ikä, painoindeksi ja työsuhteen kesto. Toissijaisessa analyysissä käytimme useita lineaarisia regressiomalleja, joissa yhtä pölymuuttujista, joko kokonaiskeskialtistusta tai nykyistä altistusta, analysoitiin samanaikaisesti eri taustamuuttujaryhmien iän, pituuden, BMI: n ja tupakoinnin osalta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.